eli 24.6.2009 kuvattuja pihan tunnelmia ja tilanteita. Ihmeen pitkällä kasvu on niin kovin kylmistä, juhannusta edeltävistä viikoista huolimatta.

Amppelit alkavat näyttää jo amppeleilta ja ovat tuuheentuneet kovasti.

Akileijat elävät ihan omaa elämäänsä kuin rikkaruohot. Nämä vaaleanpunaiset olen joskus ihan siemenestä kasvattanut.

Ja näitä tummansinisiä on varmaan naapuripihalta meille kulkeutunut ja olen keräillyt taimia joskus samaan penkkiin omenapuun alle. 

Nämä taas ovat muuttaneet yläsavosta äidin kukkapenkistä siirretyn pionin mukana. Savolaisia siis. :) 

Pionin kukinta on meidän pihassa n. 2 viikkoa myöhässä. Vasta nyt 30.6. nuput alkavat aueta.

Juhannusruusu kukki kerrankin kalenterin mukaan, 24.6. täydessä loistossaan.

Ystävä lahjoitti kukkapenkkiin levinneistä jalavantaimistaan meillekin yhden! Se istutettiin viime kesänä kaadetun koivun kannon viereen ja taimi kuivahti siihen paikkaan. Ei hätää, saatiin samasta paikasta uusi alku ja nyt pikku-jalava on kotiutunut hienosti. Vielä kun ehdittäis rakentaa pieni suojaverkkohässäkkä ympärille, lasten pelikenttä kun on ihan vieressa.. Kiitos vielä Katja!

Katjan pihalta muutti meille myös nukkapähkämöä ja tulikellukkaa. (menikö nimet oikein, katja?) Hätäpäissäni paikan puutteessa kaivoin tontinreunaan aurinkoiselle paikalle uuden, pienen kukkapenkin tapaisen ja tyrkkäsin paakut sinne. No ovat tallessa parempaa penkkiä odottamassa, mutta isäntä meinasi jo juhannuksena vetäistä matalaksi ruohonleikkurilla. "Ai olitsää siihenkin jottain laittanu?"

Katjalta sain myös tähän uuteen, toukokuussa perustettuun penkkiin kirjavalehtistä kuunliljaa. Siirsin sinne myös vanhoista, metsittyneistä penkeistä kaiveltuja päivänliljoja. Etualalla tyttären hoitotädiltään kesälahjaksi saama kukkapurkki ja kukat. Tytär itse valitsi. Odottavat siinä uuden, pienen verannan valmistumista.

Erilaisia krasseja olen istutellut sinnetänne. Kirjavia, mustia, valkoisia, kermanvärisiä, pensas- ja köynnöskrasseja. Ja ne ovat nyt ihan sekaisin, en yhtään muista mitä pistin minnekin. Mielenkiinnolla odotan kukinnan alkamista, nyt vielä kasvattavat lehtiä. Purkeissa on lisäksi lyhytkasvuista hajuhernettä ja ahkeraliisaa.

Kasvimaalta on syöty jo rukolaa ja salaattia sekä sipulinvarsia. Ekat rukolat kukkii jo. Toinen kylvös on vasta taimella ja nyt pitäisi muistaa laittaa taas uudet maahan. Halla vei 5 seitsemästä kesäkurpitsan taimesta lehdet, harsoista huolimatta. Mutta henkissa ovat. Saas nähdä ehtivätkö kaikki satoon asti.

Yrttimaalla käyn monta kertaa päivässä, ihan vaan ihastelemassa. Satoakin on jo kuivurissa, salviaa, yrtti-iisoa, timjamia, mäkimeiramia. Monet yrtit alkavat jo kehittää kukkia, tuli taas kiire sadonkorjuun kanssa kuten aina. Ainoastaan kirveli iti huonosti, mutta tulee sitäkin muutama tupsu. Itämättömät läntit korvaan uusilla salaattierillä.

Ekan kerran uskalsin leikata salvian ja timjamin kunnolla alas keväällä, taimet ovat jo n. 5 vuotta vanhoja. Leikkaus teki ihmeitä, taimet tuuhentuivat huimasti!

Pikkumies on nyppimässä näitä ruohosipulin kukkia heti kun silmä välttää. No, onhan ne ihania. :D

Pari viimeisintä viikkoa meillä on keskitytty tähän. Nyt siinä on jo katto ja väriäkin se on saanut pintaansa. Talon emäntä malttamattomana odottaa valmistumista. Tosin keskeneräisyys ei tunnu haittaavan, leikit  on mökissä käynnissä vaikkei ole vielä lattiaakaan. Isi rakentaa ja me naiset maalaamme (ja sisustamme, tietysti).

Ja mitä tapahtuu kun kesää ja hellettä tuntuu jatkuvan ja jatkuvan.. elämä siirtyy sisätiloista ulos ja sen mukana kaikki lelut ja muut arjen kamat. Iltaisin on kasteluruljanssin lisäksi tehtävä tavaroiden keräys kierros. Mutta tämä on niin ihanaa!!!