Odottavan aika on pitkä. Just silloin kun on aikaa seurata taimien kasvua, ne tuntuu jämähtävän odottelemaan ja sitten kun itse pääsee pihatöihin ne kasvaa hujahtavat kuin salaa, "kun silmä välttää".

Pääsiäisen pyhinä tuli puuhasteltua taimien kanssa ja pääsipä multaan pari siementäkin.
Aloitin kuitenkin kaivamalla isännän kätköistä purkin jotain remonttimaalin jämää ja maalasin kymmenen pientä saviruukkua valkoiseksi.

Ja ne saivat asukeikseen hurjaan kasvuun pyrähtäneet pelargonianpistokkaani.

Isompiin koteihin muuttivat myös osa keijunmekoista. Nämä pääsivät oikein "sisäamppeliin" ja yrittävät kurkistella yläilmoista valoa kohti.

Vahvempi multa loppui kesken, vaikka löysin viime keväältä jääneen, korkkaamattoman säkinkin. Joten nämä mekot jäivät vielä potteihinsa odottelemaan multa- ja ruukkuvarastojen täydennystä

Guineanliisat latvoin viikko, pari sitten. Latvukset kasvattelivat juurenalut vesilasissa ja pääsivät nyt multaan. Sen paremmin asiasta tietämättä latvoin myös toisen verenpisaran pistokkaan, toista vielä venyttelen. Kai nekin voi latvoa? Näiden verenpisaroiden kanssa kun olen ihan ensikertalainen...

Nämä vielä saivat jäädä potteihinsa. Basilika on mun "lempitaimilapsi", onnistuu aina ja on niin terhakka eikä riepota ympäriinsä...

...kuten esimerkiksi nämä timjamit. Taustalla pari lobeliaa, molemmat oikein hyvällä mallilla.

Lankalauantaiksi nostelin taimilaatikot pois olkkarin ikkunalta. Meillä kun oli aikuisten bileet ja halusin ne pois silmistä juhlan ajaksi. Vuorokaudessa tomaatit venähtivät heti kellarin hämärässä pari senttiä, mutta muuten voivat hyvin.

Kylvöt 8.4.2007

- jättisamettikukka
- kahta eriväristä samettikukkaa
- auringonkukka (TeddyBear)
- isovahakukka
- kelloköynnös

Kelloköynnös siis vihdoin mullassa. Muutamana vuonna olen tätä ihanaa, hurjasti kasvavaa köynnöstä kasvattanyt ja joka kerta ollut sen kanssa kesäkuun alussa pulassa (lue=viidakossa). Aika taiteilua ensin elää sen kanssa sisätiloissa ja saada se sitten vielä ehjänä ulos asti! Vaikka sitä latvookin, se tarttuu kärhöillään joka paikkaan ja kasvaa, kasvaa... Vaikka ei ehkä kukkaan ehdikkään, laitoin vasta nyt - säästän hermoja. Viimesyksynä se ei ehtinyt kukkia, mutta edellissyksynä pukersi 2 upeaa kukkasta lokakuussa, juuri ennen kohtalokkaita pakkasia.

Pihatöitäkin on ehditty tehdä, kun tuuli sen verran tyyntyi että voi haravoida ilman että kaikki karkaa käsistä. Yöllä särki ranteita ja käsivarsia, sen verran tuli riivittyä eilen. Laitettiin lehtikehikot ja kompostit kuntoon. Ruokakomposti olikin tyhjä viime kesältä, joten sitä pääsee heti täyttämään. Ensi viikonlopulle luvattiin taas ihanan lämmintä keliä. Tunnelma on odottava, aivan kuin noilla pikkuruisilla mininarsisseilla, jotka kaihoisasti huokailevat eteisen ikkunalla...